Häirintä uhkaa tutkijoita ja tieteen vapautta. Uudet suositukset tarjoavat konkreettisia keinoja sananvapauden turvaamiseen ja tukirakenteiden kehittämiseen.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on julkaissut tutkimusyhteisön käyttöön suositukset, joiden tavoitteena on tutkijoiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien suojeleminen häirinnältä ja painostukselta. Tutustu julkaisuun tästä. Suositukset esitellään tiivistetysti alla.
Sosiaalisen median aikakaudella häirintä on yleistynyt. Se voi olla satunnaista tai järjestäytynyttä, ja siihen voi sisältyä esimerkiksi maalittamista, uhkailua tai oikeusprosessien väärinkäyttöä. Häirintä ei ainoastaan uhkaa yksittäisiä asiantuntijoita ja tieteen uskottavuutta, vaan se voi myös johtaa itsesensuuriin: tutkijat saattavat välttää tietyistä aiheista puhumista tai vetäytyä julkisesta keskustelusta.
Sosiaalisen median aikakaudella häirintä on yleistynyt.
TJNK esittää, että Suomeen perustetaan valtakunnallinen tuki- ja koordinaatiotaho tutkijoiden sananvapauden puolustamiseksi. Tällainen malli on käytössä mm. Saksassa, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset, tiederahoittajat ja alan ammattijärjestöt ylläpitävät yhteistä organisaatiota. Huomiota tulisi kiinnittää myös työnantajan suojeluvelvollisuuteen, joka tulisi ulottaa kaikkiin tutkimusyhteisön jäseniin, mukaan lukien ei-työsuhteisiin tutkijoihin. Lisäksi suositellaan, että tiedeviestintä ja häirinnältä suojautuminen otetaan osaksi tutkijakoulutusta.
Suositusten tärkein viesti on, ettei ketään tule jättää häirinnän kanssa yksin. Asiantuntijatyötä ja avointa tiedeviestintää tukee turvallinen ja yhtenäinen toimintaympäristö. Tämän luomiseksi tarvitsemme tutkimuskentän yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.
Suositusten tärkein viesti on, ettei ketään tule jättää häirinnän kanssa yksin.
Vuoropuhelu sanan- ja ilmaisunvapauden kysymyksissä on tärkeää myös tutkimusyhteisön ulkopuolelle. Tieteen ja tutkimuksen lisäksi esimerkiksi kansalaisjärjestöt, journalistit ja kulttuuritoimijat vaikuttavat yhteiskunnassamme tuottamansa tiedon pohjalta. Vaikka suositukset heijastavat tutkimusyhteisöä, ne ovat sovellettavissa laajasti.
Suositusten taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, ja ne pohjautuvat tutkimusyhteisön kuulemiseen ja avoimeen kommentointiin. Osana hanketta TJNK toteutti vuonna 2023 tutkija- ja asiantuntijatehtävissä toimiville kyselyn, jolla kartoitettiin kokemuksia ammatillisen sananvapauden rajoitusyrityksistä. Kysely toistetaan syksyllä 2025.
Suositukset suomalaiselle tutkimusyhteisölle
1. Keskitetään sananvapautta tukeva toiminta valtakunnallisesti. Otetaan käyttöön Saksan tukimalli, jossa korkeakoulut, tutkimuslaitokset, tiederahoittajat ja alan ammattiliitot ylläpitävät yhteistä, tukitoiminnasta vastaavaa organisaatiota.
2. Parannetaan vapaiden tutkijoiden turvaa häirintätapauksissa. Työsuhteiset tutkijat ovat työsuojelulainsäädännön piirissä, ja siksi työnantajalla on laista tuleva velvollisuus tukea heitä häirintätapauksissa. Suojeluvelvollisuus on ulotettava koskemaan kaikkia tutkija- ja asiantuntijatehtävissä toimivia tutkimusyhteisön jäseniä.
3. Tiedeviestinnän opetus pysyväksi osaksi tutkijankoulutusta. Tieteeltä ja tutkimukselta odotetaan ja edellytetään yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ei toteudu ilman tiedeviestintää. Häirinnän käsittely osana tiedeviestinnän opintoja tukee uskallusta edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Ohjeita tutkijalle ja asiantuntijalle
- Varaudu ja suojaudu. Saatat kohdata painostusta ja häirintää tutkimuksesi takia, etkä aina voi mitenkään arvata sitä ennalta. Ole tietoinen häirinnän mahdollisuudesta ja pohdi etukäteen häirinnältä suojautumista osana tiedeviestintäsi suunnittelua.
- Älä jää yksin. Tukea ja apua on tarjolla, vaikka muut eivät olisi vielä huomanneet sinuun kohdistettua asiatonta palautetta, häirintää, painostusta tai uhkailua.
- Vaadi oikeuksiasi. Sinulla on oikeus tehdä työtäsi ja puhua tuloksistasi julkisesti. Kenelläkään ei ole oikeutta sen takia häiritä tai uhkailla sinua.
- Verkostoidu ja liity yhteen. Verkostoidu toisten kanssa esimerkiksi tieteellisten yhteisöjen tai tiedealan ammattiliittojen kautta.
Ohjeita tiedeorganisaatioille
- Suojele. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus suojella työntekijöitään. Huolehdi, että organisaatiossasi on toimiva ohjeistus ja tukikäytänteet.
- Älä jätä yksin. Seuraa työntekijöidesi, tutkijoidesi, rahoitettaviesi tilannetta jatkuvasti. Ongelmatilanteissa tarjoa tukea myös ilman erillistä pyyntöä.
- Ole yhteiskunnallinen toimija. Tiedeorganisaation edustajana sinun ja organisaatiosi on kehitettävä valmiuksia tilanteen hallintaan.
- Tutki, kuuntele, kouluta ja valmenna. Sananvapauden puolustaminen edellyttää tietoisuutta uhkien ja tehokkaiden vastatoimien luonteesta ja tutkittua, ajantasaista tietoa ilmiöstä.
- Verkostoidu ja liity yhteen. Tehokkaat vastatoimet uusien ilmiöiden edessä edellyttävät alan toimijoiden keskinäistä yhteydenpitoa, toiminnan koordinointia, päällekkäisyyksien karsimista ja keskittämistä.
Julkaisun tiedot:
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi
Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2025 (ISSN: 2670-062X)
ISBN: 978-952-7589-09-0
DOI: doi.org/10.23847/tsv.1352
Suositukset laadittiin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeessa. Tavoitteena oli kehittää kaikille tiedealojen toimijoille yhteinen ohjeistus. Suositusluonnos oli avoimesti kommentoitavana loppusyksyllä 2024. Julkaisutekstin laativat dosentti Oula Silvennoinen ja pääsihteeri, FT Reetta Kettunen.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Reetta Kettunen, TJNK, p. 040 733 5935, info@tjnk.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
