Seurannan hyödyntäminen kansainvälisessä tiedonkeruussa
Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannoilla on monta tavoitetta, ja niiden vaikuttavuus jakaantuu monelle eri tasolle: kansainvälisesti, kansallisesti ja organisaatioille. Avoimen tieteen kansallisen seurannan tiedot ovat osa Suomen kansainvälistä tiedonkeruuta. Organisaatioilta pyydetään tietoja keskitetysti niin, että yhden seurannan avulla voidaan vastata ajantasaisesti myös kansainvälisiin seurantoihin.
Kansainvälisten tiedonkeruiden avulla tuotetaan tietoa, jonka pohjalta valmistellaan kansainvälisissä verkostoissa kuten EU:ssa ja OECD:ssa esimerkiksi suosituksia, rahoituslinjauksia ja yhteistyömalleja.
Kattavat ja ajantasaiset vastaukset antavat Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi tutkimuksen avoimuudesta, vastuullisuudesta ja infrastruktuureista. Tiedon avulla voidaan myös tunnistaa kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä muista maista. Luotettava tieto antaa pohjan vertailulle ja osoittaa, miten suomalainen tiede- ja korkeakoulupolitiikka sijoittuu kansainvälisesti.
Avoimuus on sekä eurooppalaisen että suomalaisen tutkimuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Seurannoilla luodaan yleiskuvaa eri maiden avoimuuden kehitysvaiheista. Luotettava tieto antaa pohjan vertailulle ja osoittaa, miten suomalainen tiede- ja korkeakoulupolitiikka sijoittuu kansainvälisesti. Se vahvistaa Suomen asemaa asiantuntevana ja vaikuttavana toimijana kansainvälisissä verkostoissa.
Kansallisen seurannan tietoja hyödynnetään kahdessa kansainvälisessä seurannassa, jokavuotisessa EOSC Observatory -tiedonkeruussa sekä joka neljäs vuosi tehtävässä UNESCOn avoimen tieteen seurannassa.
EOSC Open Science Observatory
EOSC Open Science Observatory kokoaa tietoa avoimen tieteen kehityksestä Euroopassa. Se tarjoaa selkeän, tietopohjaisen yleiskatsauksen avoimen tieteen politiikoista, käytännöistä ja suuntauksista. EOSC Observatory tukee parempaa päätöksentekoa, auttaa tunnistamaan edistymistä ja puutteita sekä edistää avoimempaa ja läpinäkyvämpää eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA). EOSC Open Science Observatory otettiin käyttöön vuonna 2022, ja sitä uudistetaan vuosien 2025–2026 aikana.
- Tutustu EOSC Observatoryyn sen omilla verkkosivuilla, linkki
UNESCOn avoimen tieteen seuranta
UNESCO:n suosituksen avoimesta tieteestä hyväksyneet valtiot sitoutuivat yhdessä avoimuuteen, yhteistyöhön ja osallistavuuteen avoimen tieteen edistämisessä maailmanlaajuisesti. Ne sitoutuivat myös seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti avoimen tieteen linjausten, toimintamallien, aloitteiden ja kannustimien vaikutuksia määrällisten ja laadullisten lähestymistapoja avulla sekä kehittämään strategioita avoimen tieteen tehokkuuden ja pitkän aikavälin tuloksellisuuden seuraamiseksi, mukaan lukien monen sidosryhmän osallistava lähestymistapa.
UNESCON ensimmäisen avoimen tieteen tiedonkeruu toteutettiin vuosina 2024–2025. Raportit saatiin 80 maasta, ja tulokset julkaistaan tulevassa Open Science Outlook 2 -raportissa.
Open Science Monitoring Initiative (OSMI)
UNESCOn avoimen tieteen seurannan kehittämisen yhteydessä tunnistettiin tarve kansainväliselle yhteiselle viitekehykselle avoimen tieteen seurannalle. Open Science Monitoring Initiative (OSMI)-hankkeen Avoimen tieteen seurannan periaatteet -julkaisu muodostaa ensimmäisen kansainvälisesti yhteisen viitekehyksen avoimen tieteen seurantaan ja luo puitteet vastuulliselle ja vertailukelpoiselle seurannalle.
OSMIn periaatteiden ensimmäinen osa keskittyy indikaattoreiden ominaisuuksiin: merkitykseen ja painoarvoon. Indikaattoreiden tulee olla sovellettavia, merkityksellisiä, osallistavia, modulaarisia, luotettavia ja johdonmukaisia. Lisäksi painotetaan yhteistyön merkitystä indikaattorien laadinnassa ja käyttöönotossa.
OSMIn periaatteiden toinen osa käsittelee seurantajärjestelmien periaatteita. Käytettävissä infrastruktuureissa ja indikaattoreissa korostetaan avoimuutta, toistettavuutta sekä tietolähteiden dokumentointia ja metatietojen laatua. Huolellinen tulosviestintä on myös tärkeää.
OSMIn periaatteiden kolmas osa tarkastelee seurannan kehittämistä ja tulosten käyttöä. Seurannan keskeinen tavoite on tukea avoimen tieteen käytäntöjen kehittämistä, ei tuottaa ranking-listoja. Seurantaa tulee itsearvioida ja sen indikaattoreita tarkastella säännöllisesti.
Suomessa avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT-)seuranta käynnistettiin ennen periaatteiden julkaisua. Syyskuussa 2025 toteutettu vertailu osoittaa, että AVOTT-seuranta toteuttaa kaikki OSMIn 20 periaatetta. On kuitenkin odotettavaa, että OSMIn periaatteiden soveltamisesta itsearviointiin saadaan tarkempaa ohjeistusta OSMI-hankkeen edistyessä, mikä mahdollistaa AVOTT-seurannan tarkemman itsearvioinnin OSMIn periaatteiden mukaisesti.
