Asiasanahaku

OA-viikon pohdinta avoimesta julkaisemisesta jatkuu käytännön esimerkillä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kertoo avoimesta julkaisutoiminnastaan ja sen asettamista vaatimuksista.

Kokooma- ja yksittäisteosten osalinjauksen työstäminen on alkanut. Miten tieteellisten kirjojen avoimuutta voidaan edistää?

“Puhutaan tiedejulkaisemisesta” -sarjassa paneuduttiin kotimaiseen tiedejulkaisemiseen. Koosteessa vedetään sarjan teemoja yhteen.

Millaista on tutkia kaunokirjallisuutta pienellä kielellä tutkimusmaailmassa, jossa englanti on valtakieli? Kuinka suuri on pieni yleisö? Kirjallisuudentutkija Julia Tidigs kertoo monikielisestä monikielisyystutkimuksesta.

Miksi tutkijan kannattaa julkaista eri kielillä? Mitä haasteita on monikielisessä tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Mitä kaikkea kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan ja kuka julkaisuja lukee? Miksi tieteen monimuotoisuus, etenkin monitieteisyys ja monikielisyys on tärkeää?

Tiedejulkaisemisen kenttä on muutoksessa. Mikä on megalehti ja missä määrin sen toimintamalli soveltuisi suomalaisen tiedejulkaisemisen olosuhteisiin?

Maailma muuttuu, tiede muuttuu. Miten tutkijan arki tai tieteellisen julkaisun toimitustyö ovat muuttuneet? Haastattelussa politiikan tutkija Mikko Poutanen.

Miten tutkimustietoa kunnissa käytetään? Mitä käytännön haasteita avoimuuteen siirtymiseen liittyy? Focus Localis -lehden toinen päätoimittaja Anni Jäntti kertoo

Suomessa kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat tärkeässä roolissa tiedon välittäjinä. Avoin saatavuus on yhteinen tavoite, joka mahdollistaa tiedon hyödyntämisen.