Viisi päivää ja yksi yö tiedettä

15.3.2018

Tärkeää Tieteen päivillä ovat kohtaamiset yleisön ja tutkijoiden välillä sekä mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Tieteen päivät täytti 40 vuotta tammikuussa 2017. Tapahtuma on yksi vanhimmista Euroopan tiedefestivaaleista. Kävijöitä on ollut parhaimmillaan yli 15 000.

Tutkijoiden ääni kuuluviin

Yksittäisiä Tieteen päiviä pidettiin vuosina 1922 ja 1926 Tutkijainkokous-nimellä sekä vuonna 1954 Tieteen päivät -nimellä. Säännöllisesti järjestettävät Tieteen päivät aloitettiin tammikuussa 1977 akateemikko Kustaa Vilkunan aloitteesta. Tieteen päivät olivat aluksi joka viides vuosi ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Vuodesta 1995 alkaen ne on pidetty joka toinen vuosi. Vuonna 2017 Tieteen päivät järjestettiin 16. kerran. Esitelmistä on julkaistu kirjoja jälkikäteen – vuodesta 2009 alkaen kirja on ilmestynyt jo päivien aikana yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Tapahtumalla, joka on suunnattu suurelle yleisölle, on aina jokin perusteema.

1990-luvun alussa alkoi uusi vaihe, kun valmisteluissa mukana olleen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) panostusta lisättiin. Silloinen tiedotuspäällikkö Jan Rydman vertasi Tieteen päiviä sinfoniaan, jossa oli oltava mukana kaikki. Tapahtuma laajeni vuonna 2003 viisipäiväiseksi (1977–95 kolme päivää, vuosina 1997–2001 neljä päivää). Tieteiden yö alkoi vuonna 2003.

Tieteen päivillä on pysyvä ohjausryhmä, jonka tehtävänä on päivien jatkuvuuden ja rahoituksen takaaminen. Pääjärjestelyvastuu on TSV:llä. Suunnittelua koordinoi ohjelmatoimikunta, jossa ovat edustettuina myös neljä tiedeakatemiaa, Suomen Kulttuurirahasto (SKR) ja Tieteen tiedotus ry. Lisäksi tapahtumalla on ollut vuodesta 2011 tiedeviestinnän ammattilaisista koottu suunnitteluryhmä, joka on ideoinut ”kaupunkitapahtumia” luentosalien ulkopuolella. Päivillä on pysyvä pääsihteeri ja tuottaja. Tapahtuma on tiedeyhteisön suuri talkooponnistus, ja Tieteiden yöhön osallistuu joka kerta runsaasti vapaaehtoisia tieteellisten seurojen ja eri instituuttien kautta.

Tapahtuman päätukijat ovat SKR ja Tieteen tiedotus ry. Muita tukijoita ovat tiedeakatemiat sekä Helsingin yliopisto (tilat) ja Koneen Säätiö (kaupunkitapahtumat). Yhteistyötä on tehty muun muassa Unigrafian, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Tiede-lehden kanssa. Myös aivan uusien säätiöiden mukanaolo saattaa olla tarpeen toiminnan varmistamiseksi.

Tieteen päivät on laajentunut muihin kaupunkeihin vuodesta 2011 alkaen: vuonna 2011 kolme, 2013 viisi, 2015 kuusi ja 2017 kahdeksan yliopistokaupunkia Helsingin lisäksi. Tapahtuman ovat niissä järjestäneet pääsääntöisesti yliopistojen viestintäyksiköt. Alkupääoman niille ovat antaneet SKR ja Tieteen tiedotus ry.

Uusia yleisöjä ja kysymyksiä

Tiedeviestinnässä on puhuttu dialogisesta tai demokraattisesta käänteestä. On siirrytty tiedevalistuksesta ja tieteen popularisoinnista osallistavaan viestintään. Tärkeää Tieteen päivillä ovat kohtaamiset yleisön ja tutkijoiden välillä sekä mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Tiedeviestinnässä on puhuttu dialogisesta tai demokraattisesta käänteestä. On siirrytty tiedevalistuksesta ja tieteen popularisoinnista osallistavaan viestintään.

Tieteen päivät synnyttävät itsessäänkin kohtaamisia eri tieteenalojen ja elämänalueiden välille. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2009, kun pääteemana oli evoluutio. Silloin vertailtiin yllättäen eri eläinlajien ja kielten kehitystä ja häviämistä. Viime Tieteen päivillä kysyttiin, mikä yhdistää ja erottaa tieteen, taiteen ja uskonnon käsityksiä vapaudesta.

Tieteen päivillä on toteutettu useita ”osallistavia” projekteja, joiden tarkoituksena on yhdistää ihmisiä ja lisätä tieteen vuorovaikutusta yleisön kanssa. Näitä ovat jo mainitut konseptit: Tieteiden yö, Nuorten päivä ja Tiedettä kaupungissa. Lisäksi Tieteen päivillä on ollut muun muassa Ilmastoratikka, tiedeaiheinen näytelmä ”Kroppa kriisissä”, tiedevisailuja ja -debatteja, Päivän paineja sekä erityisteemoja.

Tieteen päivät 2017

Tieteen päivien 2017 pääteemana oli ”Vapauden rajat – Frihetens gränser”. Tieteen päivät näkyivät Helsingissä myös ”raiteilla” tiedeaforismeina, dekkarikierroksena Kruununhaassa ja tieteen aikakoneena Kampin kauppakeskuksessa.

Tieteen päivillä vieraili 11.–15.1.2017 lähes 15 000 kävijää. Verkossa tapahtuman suoria videolähetyksiä katsottiin yli 8 000 kertaa. Esiintyjiä päivillä oli kaikkiaan yli 300. Tieteen päivien ohjelman perusrunko koostui Helsingin yliopiston päärakennuksessa järjestetyistä luentokokonaisuuksista ja paneelikeskusteluista. Lisäksi päivät jalkautuivat kaupungille erilaisten oheistapahtumien voimin. Kaksipäiväinen Tiedettä kaupungissa -tapahtuma oli Kampin kauppakeskuksessa ja yläaste- ja lukioikäisille suunnattu Nuorten päivä Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Kruununhaassa järjestetyn Tieteiden yön ohjelmaan tutustui yli 3 000 ihmistä.

Helsingin jälkeen Tieteen päivät järjestettiin kaksipäiväisinä Tampereella ja myöhemmin samana vuonna päivät olivat Rovaniemellä, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Seuraavat Tieteen päivät ovat vuonna 2019 teemalla ”Rohkeus – Mod”.            

Ilari Hetemäki on Tieteen päivien pääsihteeri.


Lisätietoja:

Tieteen päivät: http://www.tieteenpaivat.fi
Tieteiden yö: https://www.tieteidenyo.fi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös