Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen

Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi

Yhteiskunnan, tiedeyhteisön ja tutkijoiden edun mukaista on, että kaikki tutkimuksen asianmukaisuutta koskevat epäilyt selvitetään. Seuraavassa esitettävät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uudistetut menettelyohjeet ovat suomalaisen tiedeyhteisön sisäiset eettiset ohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelemiseksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa. Menettelyohjeiden lisäksi tiedeyhteisön tulee ottaa huomioon yleinen lainsäädäntö (muun muassa immateriaalioikeuksia, rikosoikeudellista vastuuta, taloudenhoitoa ja menettelytapoja hallintoasioissa koskevat säädökset, julkisuuslainsäädäntö sekä ihmisoikeussopimukset), johon nähden neuvottelukunnan menettelyohjeet ovat alisteisessa asemassa.

Allekirjoituksellaan tieteellistä tutkimusta harjoittavat organisaatiot sitoutuvat noudattamaan alla olevaa menettelyä silloin, kun on aihetta epäillä hyvää tieteellistä käytäntöä loukatun. Menettelyn keskeisimmät oikeusturvaan olennaisesti vaikuttavat tekijät ovat: käsittelyn oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus, kaikkien osapuolten kuuleminen ja käsittelyn nopeus. Menettely edellyttää, että jokainen sen vaihe dokumentoidaan huolellisesti ja että asianosaisten tiedonsaantioikeutta kunnioitetaan. Esiselvityksen ja tutkinnan aikana yliopiston tai ammattikorkeakoulun rehtorin ja tutkimusorganisaation johtajan on huolehdittava ilmoituksen tekijän ja epäilyn kohteena olevan oikeusturvasta ja taattava muutoinkin käsittelyn asianmukaisuus. Menettelyn yhteydessä tehtävät yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevat päätökset edellyttävät niiden tekijältä lakiin perustuvaa toimivaltaa.

Yliopiston tai ammattikorkeakoulun rehtorilla ja tutkimusorganisaation johtajalla on vastuu jäljempänä kuvatun menettelyn noudattamisesta, ja hän vastaa päätöksenteosta koko prosessin ajan. Asia tulee vireille siellä, minne ilmoitus epäilystä on tehty, mutta sen käsittely voidaan siirtää siihen organisaatioon, missä epäilyksen alainen tutkimus on pääasiallisesti suoritettu. Tilanteessa, jossa hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista epäilty tutkija on työskennellyt monessa eri tutkijayhteisössä, epäilyn käsittely edellyttää yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä. Menettelyssä on noudatettava hallintolain (434/ 2003) periaatteita, jossa määritellään muun muassa hyvän hallinnon perusteet ja esteellisyysperusteet. Puolueettomuuden lisäksi on turvattava myös riittävä asiantuntemus koko prosessin ajan. Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle toimitettavat tiedoksiannot edesauttavat neuvottelukuntaa seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä. Vaikka kaikki viranomaisille lähetetyt tai niiden tuottamat asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, tutkimusta harjoittavien organisaatioiden tulee ottaa huomioon tiedoksiantoja lähettäessään niitä koskevat salassapitovelvoitteet.

1. Epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta tulee saattaa rehtorin tai johtajan tietoon kirjallisella ilmoituksella. Ilmoitus tehdään siihen organisaatioon, jossa epäilyksen alainen tutkimus on tehty. Ilmoituksessa on yksilöitävä, millaisesta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta on kysymys, ja epäily on perusteltava. Rehtori tai johtaja voi ottaa myös muuta kautta tietoonsa tulleen epäilyn tutkittavakseen.
2. Rehtori tai johtaja päättää tarpeellisen esiselvityksen tekemisestä. Esiselvityksen tarkoituksena on alustavasti kartoittaa ilmoituksessa esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuus ja niiden tueksi esitetyt perusteet. Rehtori tai johtaja voi myös perustellusta syystä olla käynnistämättä esiselvitystä. Tätä koskeva perusteltu päätös tulee saattaa epäilyn esittäjän ja epäillyn tietoon. Mikäli esiselvitykseen päädytään, se on tehtävä 60 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Päätös esiselvityksen aloittamisesta ja sen perusteesta on ilmoitettava välittömästi epäilyn kohteelle. Rehtori tai johtaja hankkii esiselvitystä varten tarpeellisen tausta-aineiston ja kuulee ilmoituksen tekijää, epäiltyä ja tarpeen mukaan asiantuntijoita ja muita henkilöitä.
3. Rehtori tai johtaja saattaa esiselvityksen yhteenvedon epäillyn ja epäilyn esittäjän tietoon mahdollisia vastineita varten. Vastineet tulisi toimittaa rehtorille tai johtajalle 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta.
4. Mikäli epäily osoittautuu esiselvityksen perusteella aiheettomaksi, rehtori tai johtaja tekee päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta. Päätös perusteluineen tulee antaa tiedoksi epäilyn kohteelle ja epäilyn esittäjälle, ja se voidaan epäillyn toivomuksesta myös julkaista. Menettelyn väärinkäyttämistarkoituksessa esitetyn perusteettoman epäilyn aiheuttamista toimista päättää rehtori tai johtaja.
5. Jos rehtori tai johtaja päätyy esiselvityksen perusteella siihen, että epäillyn toiminta saattaa olla piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä mutta ei vilppiä, hän päättää harkintansa mukaan jatkotoimista. Rehtori tai johtaja saattaa päätöksensä asiasta, sen perustelut ja asiasta suoritetun esiselvityksen tulokset epäillyn, epäilyn esittäjän ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tietoon ja ryhtyy mahdollisiin toimiin kohdan 9 mukaisesti. Rehtori tai johtaja voi suorittaa myös näissä menettelyohjeissa kuvatun varsinaisen tutkinnan. Näin on tehtävä aina, jos epäilty itse niin perustellusta syystä haluaa.
6. Mikäli esiselvitys ei poista epäilyä vilpistä tieteellisessä toiminnassa, rehtorin tai johtajan on suoritettava varsinainen tutkinta. Tutkinnan tekijöiksi rehtori tai johtaja pyytää asiantuntijat, joista yksi nimetään tutkintaryhmän johtajaksi. Tutkintaryhmässä tulee olla edustettuna asianomaisen tieteenalan ja juridiikan sekä muu tarvittava asiantuntemus, eivätkä kaikki sen jäsenet saa olla asianomaisen yliopiston, tutkimuslaitoksen, ammattikorkeakoulun tai muun tutkimusorganisaation palveluksessa. Tutkintaryhmän nimittämisessä ja toiminnassa noudatetaan hallintolain yleisiä esteellisyysperiaatteita.
7. Tutkinta tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti. Mikäli tutkintaryhmä ei ole saanut tutkintaa päätökseen 120 päivän kuluessa toimeksiannosta, sen on annettava tästä raportti rehtorille tai johtajalle, joka päättää tarvittavasta lisäajasta.
8. Tutkintaryhmän on annettava työstään loppuraportti. Loppuraportin tulee sisältää:
   • selostus tutkimuksesta tai toiminnasta, josta epäily on esitetty sekä epäilyn perusteet,
   • tutkintaryhmän perusteltu arvio siitä, onko epäilty toiminta vilppiä tai piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä,
   • tutkintaryhmän perusteltu arvio siitä, minkä tyyppisestä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta on kysymys,
   • tutkintaryhmän perusteltu arvio hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen vakavuudesta, toistumisesta ja piittaamattomuuden asteesta sekä mahdolliset ehdotukset loukkauksen seurausten korjaamiseksi,
   • luettelo tutkimustuloksista ja julkaisuista, joihin tutkintaryhmä katsoo sisältyvän vilppiä,
   • ehdotus loppuraportin julkaisemisesta kohdan 9 mukaisesti sekä
   • kertomus tutkintaryhmän toiminnasta.
9. Rehtori tai johtaja päättää, mihin toimiin ja seuraamuksiin esiselvitys tai varsinaisen tutkinnan tulos antaa aihetta, ja tekee päätöksen niihin ryhtymisestä.
    
   Mahdollisia toimia ja seuraamuksia harkitessaan rehtorin tai johtajan tulee ottaa huomioon muun muassa hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen vakavuus ja mahdollinen toistuminen, piittaamattomuuden aste sekä epäasianmukaisen toiminnan laajuus. Jos tutkinnassa todetaan, että kyseessä on vilppi tieteellisessä toiminnassa, tutkintaraportin johtopäätökset on pyrittävä julkistamaan tutkintaryhmän sopivaksi katsomassa julkaisussa, mikäli vilpillisen tutkimuksen tulokset tai vilpillisin keinoin aikaan saatu tuotos on jo saatettu julkisuuteen. Tieteellisessä julkaisusarjassa esitettyihin tutkimustuloksiin liittyvän vilppiepäilyn tutkinnan loppuraportin johtopäätökset on pyrittävä julkaisemaan samalla tai vastaavalla tavalla kuin epäilyn alainen tutkimus on julkaistu.
    
   Loppuraportin julkistamisen lisäksi voidaan toimenpiteinä käyttää voimassaolevan lainsäädännön mukaista virkamies- tai rikosoikeudellista menettelyä sekä mahdollisia työoikeudellisia seuraamuksia. Seuraamus voi olla myös tutkimuksen rahoituksen lakkauttaminen tai epääminen. Rehtori tai johtaja harkitsee kussakin tapauksessa erikseen, millaisiin seuraamuksiin toteennäytetty vilppi antaa aihetta soveltuvan lainsäädännön ja hallinnollisen säätelyn puitteissa.
10. Siinäkin tapauksessa, että tutkinnan lopputuloksena on, että epäilty ei ole loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä, rehtorin tai johtajan on annettava tutkinta-asiakirjat epäillylle. Lisäksi tutkinnan lopputulos on pyrittävä julkaisemaan sopivassa julkaisussa, jos epäilty niin haluaa.
11. Kun epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta on kirjallisella ilmoituksella tai muuten tullut rehtorin tai johtajan tietoon ja kun hän tämän jälkeen on ryhtynyt edellä kuvatun menettelyn mukaisiin toimiin, hänen on ilmoitettava asiasta Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle. Rehtorin tai johtajan tulee lähettää viipymättä Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, mikäli salassapitosäännöksistä ei muuta johdu,
    • esiselvityksen yhteenveto, siihen mahdollisesti liittyneet vastineet sekä päätös seuraamuksista, joihin on päädytty esiselvityksen tuloksen perusteella ja
    • tutkinnan loppuraportti.
     
    Jos epäilty tekee tutkimustyötä palvelussuhteessa muuhun työnantajaan (esimerkiksi Suomen Akatemiaan) kuin siihen korkeakouluun tai tutkimusorganisaatioon, jossa epäilyä on käsitelty, tai tekee tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella, tutkinnan loppuraportti on toimitettava myös tälle työnantajalle tai tutkimuksen rahoittajalle.
12. Epäilty tai epäilyn esittäjä, joka on tyytymätön noudatettuihin menettelytapoihin, esiselvitykseen, tutkintaan tai sen loppuraporttiin, voi pyytää asiasta lausuntoa Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta. Neuvottelukunnan on käsiteltävä asia sille toimitettujen asiakirjojen pohjalta viivytyksettä ja viimeistään 120 päivän kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta sekä annettava asiasta neuvottelukunnan puoleen kääntyneelle osoitettu lausunto, joka saatetaan tiedoksi rehtorille tai johtajalle.
     
    Tutkimuseettinen neuvottelukunta voi ehdottaa rehtorille tai johtajalle lisätutkinnan suorittamista, mikäli esiselvityksen yhteenveto, varsinaisen tutkinnan loppuraportti tai jonkun asianomaisen lausuntopyynnössään esittämät seikat antavat neuvottelukunnan näkemyksen mukaan siihen aihetta. Neuvottelukunta ei osallistu esiselvityksien eikä tutkinnan tekemiseen eikä järjestä kuulemistilaisuuksia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeet kokouksessaan 7.12.2001 ja tiedeyhteisö voi sitoutua niiden noudattamiseen 3.4.2002 lähtien. Ohjeet on tarkistettu 2. painosta varten Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa 14.4.2004.