Vilpin tutkinta Suomessa

Suomen malli

Euroopassa on käytössä lukuisia erilaisia kansallisia toimintamalleja tutkimuseettisten väärinkäytösten tutkintaan. On myös maita, joilla kansallista järjestelmää ei vielä ole. Tiedevilpin määrittelyssä, epäilyjen tutkinnassa ja sanktioiden määräämisessä pääasiallisia toimintalinjoja on kaksi: lakiin perustuva malli ja tiedeyhteisön itsesääntelymalli. Jos HTK-tutkinta perustuu lakiin, vakava tutkimusvilppi on samalla myös rikos. Itsesääntelyjärjestelmässä näin ei ole, vaan tiede korjaa akateemisia tapoja noudattaen itse itseään. Tällöin tiedeyhteisö suorittaa keskuudessaan tutkinnan ja määrää sanktiot yhteisesti sovituin pelisäännöin.

Suomessa on käytössä järjestelmä, joka perustuu vuonna 1994 ensimmäisen kerran julkaistuun kansalliseen ohjeeseen hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausten tunnistamisesta ja tutkinnasta. Sen lähtökohtana on tiedeyhteisön sisäisen sääntelyn lisäksi tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden keskinäinen luottamus. Järjestelmä sopii hyvin Suomen kaltaiseen demokratiaan.

Hyvän tieteellisen käytännön ohjeistus

Yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laaditun tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä eli HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

HTK-ohje antaa kaikille tutkimuksen harjoittajille mallin hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ohjeen vaikuttavuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa ohjetta ja edistää tutkimusetiikan periaatteiden tunnetuksi tekemistä. HTK-ohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla, ja luettelo siihen sitoutuneista organisaatioista on tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivuilla. (Ks. Sitoutuneet organisaatiot)

Ohjeen tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Niiden tulee soveltuvin osin noudattaa ohjetta myös yritysten ja muiden tahojen kanssa tehtävässä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä.  

HTK-ohjeen lähtökohtana on, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin kuin tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon. Muutoin neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen sekä yleisen ohjeistuksen laatimiseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on HTK-ohjeen lisäksi julkaissut ohjeen Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi sekä laatinut yhdessä tiedeyhteisön kanssa Tutkijan ansioluettelomallin. (Ks. TENKin ohjeistot)

Nykyinen HTK-ohje on ollut käytössä 1.3.2013 asti. Aiempi ohje on vuodelta 2002, (ks. TENKin ohjeistotja sitä noudatetaan ennen 1.3.2013 tehtyjen loukkausepäilyjen käsittelemiseen. Katso tarkemmat siirtymäsäädökset Sitoutuneet organisaatiot -sivulta.