Tehtävät

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) perustettiin vuonna 1991 käsittelemään tieteelliseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja edistämään tutkimusetiikkaa.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tehtävät

  • vahvistaa tutkimuseettisten periaatteiden mukaista toimintakulttuuria
  • harjoittaa tutkimuseettistä valistusta ja koulutusta
  • kehittää vilppiepäilyjen selvittämisprosessia
  • tiivistää verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti
  • kehittää avointa tiedottamista
  • hyödyntää hyviä kansainvälisiä käytänteitä suomalaisessa tutkimuseettisessä kulttuurissa

TENKin toimintaa esitellään toimintakertomuksissa.

Lataa tästä TENKin esite

Toiminnan painopisteet 2016 - 2018

  • hyvän tieteellisen käytännön edistäminen yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa HTK-prosessia kehittämällä ja jatkuvalla tunnetuksi tekemisellä,
  • tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseen liittyvän kansallisen suosituksen laatiminen
  • tutkimusetiikan organisaatio- tai aluekohtaisen neuvonta- ja tukihenkilöverkoston luominen
  • vilppitapauksiin liittyvän ns. pilliinpuhaltajan aseman selvittäminen ja tarvittaessa suojelujärjestelmän luominen
  • ”etiikkakirjaston” luominen internetiin tutkimuksen elinkaareen liittyvien tutkimuseettisten aineistojen ja ohjeiden sekä opetus- ja tiedotusmateriaalien jakamiseksi yhteistyössä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa

TENKin toimintasuunnitelma 1.2.2016-31.1.2019 (pdf)

Lausuntoja HTK-prosessista

Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edistäminen samoin kuin tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Loukkausepäilyn selvitysprosessiin (HTK-prosessi) tai päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon.

Toimialana hyvä tieteellinen käytäntö

Tutkimuseettinen neuvottelukunta ei puutu tieteenalakohtaisten normistojen rikkomuksiin, ellei samalla ole kyse hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta. Nämä loukkaukset on määritelty neuvottelukunnan laatimassa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeessa (HTK-ohje). Neuvottelukunta ei myöskään käsittele lainsäädännön, kuten tekijänoikeus- tai patenttilain, rikkomusepäilyjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotiskausiksi nimeämä tutkimuseettinen neuvottelukunta kokoontuu seitsemän kertaa vuodessa. Neuvottelukunnan kokoonpano on esitelty Jäsenet-sivulla.

Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta (1347/1991) on saatavilla Valtion säädöstietopankissa. Neuvottelukunnan toimisto on sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen.

Lisätietoja tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta on saatavilla valtion hankerekisterissä.

Arkistot ja rekisterit

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) pitää rekisteriä (diaari) käsittelemistään asioista. Rekisteröinnillä seurataan hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyiden tutkintaprosesseja kansallisella tasolla ja HTK-prosessin päätöksistä TENKille tehtyjen lausuntopyyntöjen käsittelyä sekä varmistetaan julkisuusperiaatteen ja oikeusturvan toteuttaminen. TENKin toimintaan liittyvien tietojärjestelmien käyttötarkoitus ja niihin talletettavat tiedot on koottu tietosuojaselosteisiin.

Kenellä tahansa on pääsääntöisesti oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjoista niiltä osin kuin niihin ei sisälly salassa pidettäviä osia. Asiakirjapyynnön on oltava tiedoiltaan riittävän tarkka, jotta TENKissä voidaan selvittää, mitä asiakirjoja se koskee.

Jokaisella on oikeus julkisuuslain ja tietosuojalain nojalla tarkistaa itseään koskevat tiedot TENKin rekistereistä ja asiakirjoista ja tarvittaessa pyytää tietojen oikaisemista.

TENKin arkisto luovutetaan kunkin kolmivuotisen toimikauden päätteeksi Kansallisarkistoon osana opetus- ja kulttuuriministeriön arkistoa.

Tietosuojaselosteet: