Mitä yhteiskunnallinen vaikuttavuus on?

Suomen Akatemian julkistamassa Tieteen tila -selvityksessä vuodelta 2016 todetaan, että ”Tutkimuksen laajempi vaikuttavuus syntyy tutkimustiedon ja -osaamisen hyödyntämisestä tai niiden aiheuttamista muutoksista yhteiskunnassa.” Selvityksessä jatketaan, että koska tutkimuksen kohteet, päämäärät ja liittymäkohdat muuhun yhteiskuntaan vaihtelevat, tutkimuksen muu kuin tieteellinen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti monimuotoista.

Koska tutkimuksen kohteet, päämäärät ja liittymäkohdat muuhun yhteiskuntaan vaihtelevat, tutkimuksen muu kuin tieteellinen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti monimuotoista.

Koska tutkimuksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat monimuotoisia, niiden jäsentämiseksi niitä on selvityksessä lähestytty toisiaan täydentävien tieteen yhteiskunnallisten roolien kautta.

Tieteen yhteiskunnalliset roolit

Selvityksessä on eritelty neljä erilaista tieteen yhteiskunnallista roolia. Tiede maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana tarkoittaa, että tutkimustieto ja -osaaminen rakentaa, ylläpitää ja muuttaa käsityksiä ja merkityksiä. Se sisältää myös käsitykset ihmisestä itsestään ja yhteisöistä osana ympäröivää maailmaa.

Ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi tarvitsee aineellisia mahdollisuuksia. Niitä luo tiede vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä.

Tutkimustieto ja -osaaminen eivät luo pohjaa ainoastaan yhteiskunnalliselle päätöksenteolle vaan antavat eväitä myös yksilöiden omiin valintoihin. Tiede päätöksenteon perustana tarjoaa lähtökohdan päätöksenteolle, ohjaukselle ja ongelmien ratkaisemiselle.

Neljäs tieteen yhteiskunnallinen rooli on käytäntöjen kehittäjänä. Se tarkoittaa, että tutkimustieto ja ‑osaaminen tuottavat, ylläpitävät ja kehittävät ammatillista pätevyyttä erikoisosaamista vaativissa tehtävissä.

Tämä teksti pohjautuu Suomen Akatemian julkaisemaan Tieteen tila -selvitykseen vuodelta 2016.

_{Lisätietoja:}

_{Tieteen tila -selvitys (2016): http://www.aka.fi/globalassets/30tiedepoliittinen-toiminta/tieteentila/a...}