Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK-ohje 2012)

Tutkimuseettinen neuvottelukunta uudisti vuonna 2012 yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä eli HTK-ohjeen. Ohje astuu voimaan 1. maaliskuuta 2013 ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa.

HUOM! Aiempi ohje on vuodelta 2002, (ks. Ohjeet ja julkaisut -> vanhat ohjeet) ja sitä noudatetaan ennen 1.3.2013 tehtyjen loukkausepäilyjen käsittelemiseen. Katso tarkemmat siirtymäsäädökset Sitoutuneet organisaatiot -sivulta.

HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

HTK-ohje antaa kaikille tutkimuksen harjoittajille mallin hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ohjeen vaikuttavuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa ohjetta ja edistää tutkimusetiikan periaatteiden tunnetuksi tekemistä. HTK-ohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla. Organisaatiot voivat sitoutua uuteen HTK-ohjeeseen vuoden 2013 alusta lähtien. 

Kolmikielistä ohjetta voi tilata (suomi, ruotsi, englanti) TENKin toimistolta.

Ohjeen voi lukea myös verkkosivuilta:

HTK-ohjeen lähtökohtana on, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin kuin tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon (ks. Lausuntopyyntö). Muutoin neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen sekä yleisen ohjeistuksen laatimiseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.